21. toukokuuta 2018

Kun on kaksivuotias...




 
...On vedellä läträäminen parasta puuhaa. Meidän kaksivuotias viihtyisi loputtomiin kaadellen vettä kippoihin ja ämpäreihin, läträten ja lotraten, kaataen vettä kastelukannuun ja hypellen vesilätäköissä. Vettä myös juodaan niin lätäköistä kuin ränneistäkin aina kun vanhemman silmä välttää. Vesileikit on parhaita, ja hiekkaleikit myös! Hiekkaa onkin sitten kaikkialla, ja imuria olis parasta säilyttää pysyvästi eteisessä, kun aina pihalta sisälle tullessa hiekkaa ropisee niin kengistä kuin housuistakin. Mutta onpahan muuten eri mukavaa kun lapsen kanssa pääsee niin helposti ulkoilemaan; ei tarvitse pukea välikerroksia ja haalareita sekä etsiä kurarukkasia - vaan riittää kun nappaa lippiksen ja kengät eteisestä ja painelee pihalle.

Julius on myös tosi innokas auttamaan, ja luulenpa että tänä kesänä ei äidin kukat ainakaan kuivuuteen kuole. ;) Voi olla, että niiden yli jyrätään polkutraktorilla tai että ne poimitaan ennen aikojaan - mutta eipä se haittaa. Piha on leikkimistä ja olemista varten. :)

Tänä kesänä mun pihahaaveetkin keskittyy tuon pikkumiehen ympärille; ollaan suunniteltu laittavamme pihalle pieni hiekkalaatikko (ettei pikkumiehen tarvitse enää kaivaa pikkulapiolla hiekkaa rännien alta kuormurin kyytiin), ja oon miettinyt pihan kasvejakin sen kannalta mitä olis kiva Juliuksen kanssa pihalta kerätä syötäväksi ja maisteltavaksi.

Tänä kesänä tuntuu, että kesä tuli niin äkkiä. Vastahan pari viikkoa sitten meidän pihalta suli viimeiset lumet, ja nyt jo reilun viikon ajan on saatu nauttia kunnon kesäkeleistä ja korkeistakin lämpöasteista. Tuli ehkä myös pieni paniikki siitä etten ehtinyt mukaan; pihatyöt on vielä pitkälti tekemättä, kasvit istuttamatta ja kesävaatteetkin vielä kaupassa tai kankaina kaapissa. Mulle ei tämän mahankasvatusprojektin myötä yllättäen kaikki viime kesäiset kesävaatteet mahdukaan ylle, ja Juliuskin oli vuodessa kasvanut yli niin t-paidoista kuin kesäkengistäkin. En tiedä miten on oikeasti mahdollista että niin kesä kuin talvikin pääsevät aina yllättämään, vaikka yleensä ne ihan loogisessa järjestyksessä tulevatkin. ;) Onko muita mattimyöhäisiä jotka havahtuivat ekana lämpimänä kesäpäivänä siihen, ettei lapselle mahdukaan kesäkengät ja ettei omassakaan kaapissa ole yksiäkään sopivia shortseja? :D




Ja siitäkin huolimatta, että heräsin tähän kesän tuloon vähän myöhään - niin onpahan vaan ihanaa että kesä tuli tänä vuonna näin aikaisin. Ihanaa kun on niin lämmintä ettei tarvitse takkia, ja kun aurinkoa riittää myöhälle iltaan. Mulla on energiaakin ihan eri tavalla kesäaikaan, ja tuntuu kuin päiviin tulisi lisää tunteja valoisuuden lisääntymisen myötä. Tästä tulee kyllä taatusti ihana kesä! :)


27. huhtikuuta 2018

Viikon parhaita


Viikon paras tapahtuma


Oli Lapsimessut! Olin viime viikon lopulla Helsingissä Lapsimessuilla - tapahtumassa johon pääsystä haaveilin jo viime vuonna, mutta silloin se jäi vain haaveeksi. Kiertämään en messuja juuri ehtinyt (paitsi kymmenen minuutin pikaspurtin perjantain viime minuuteilla ihan lähiosastoille), mutta muuten nautin messuhulinoista sekä torstaina osastoa kasaten, että perjantaina koko päivän messuilla työskennellen. :) Minut saattoi nähdä siis Verson Puodin osastolla, ja vitsit että olikin mukavat messupäivät! Tykkään hulinasta ja siitä että tekemistä riittää, ja sitähän messuilla riitti. :) Oli mukavia kohtaamisia, hauskoja hetkiä ja huippu työporukka! Jalat ja selkä toki väsyi pitkiin jalkojen päällä oltuihin päiviin, ja siinä osansa on taatusti tällä kasvavalla vauvamahalla - mutta hyvin jaksoin, ja nautin joka hetkestä. :) Ensi vuonna sitten vauva reppuun ja messuilemaan. ;)




Viikon paras kosmetiikkalöytö

Sain testattavakseni* Yliopiston Apteekin uuden Kasvokuorinnan, ja tykkäsin kovasti! Olen kuorinut kasvoni tällä nyt kolme kertaa, ja tykästynyt kovasti. Pidin erityisesti siitä, että kuorivat rakeet ovat tosi pieniä - paljon pienempiä kuin aiemmin käyttämissäni kuorintavoiteissa, joten kuorinnan voimakkuutta voi helposti säätää sillä kuinka voimakkaasti hieroo. Tämä hajusteeton kuorinta sopii kaikille ihotyypeille, ja sen kuorivana ainesosana on ympäristöystävällinen piidioksidi. Voide sisältää manteli- ja ruusunmarjaöljyä sekä glyseriinia, jotka kosteuttavat ja ravitsevat ihoa, ja sen sisältämät koivumahla sekä kurpitsansiemenäöljy uudistavat ja napakoittavat ihoa. Mun kokemukseni mukaan iho jää kuulaan ja raikkaan näköiseksi ja tuntuiseksi kuorinnan jälkeen, tykkään kyllä tosi paljon. Tämä voide on Ecocert Cosmos Organic - sertifioitua luonnonkosmetiikkaa, ja kehitetty sekä valmistettu Suomessa. Tämä jää kyllä varmasti mulla käyttöön, sillä hinta-laatusuhde on enemmän kuin kohdallaan - hintaa kun putelilla on alta kymmenen euroa. :) 





Viikon paras herkku

Juliuksen toista syntymäpäivää kahviteltiin parin vieraan kanssa taas viime viikolla. Tällä kertaa kiireisen viikon ja arki-illan vuoksi mentiin synttärikakun kanssa hyvin simppelillä linjalla - ohut kakkupohja, itsetehtyä mansikkahilloa, kermavaahtoa ja suklaata - mutta makealta ja herkulliselta sekin maistui. Itse synttärisankarin mielestä parasta on kuitenkin kynttilän puhaltaminen sekä kermavaahto. ;) 




Viikon paras puuha


Onko se tämä kevät vai raskaus, vai mistä lie johtuu - mutta minua on taas puraissut sisustuskärpänen. Tekisi mieli kovasti tehdä pieniä sisustuksellisia muutoksia kotona; vähän uusia tekstiilejä, hyllyjä seinille ja muuta pienempää. Työn alla on myös vähän isompi sisustusmuutos, kun pojalle on tarkoitus kasata uusi sänky piakkoin - ja siirtää samalla poika nukkumaan omaan huoneeseensa. Sitä "omaa huonetta" ei myöskään vielä ole, vaan täytyy vähän miettiä ja järjestellä että saadaan työhuoneen toiminnot siinä määrin järkeviksi, että poika pääsee sinne nukkumaan uuteen sänkyynsä. :)

Mitäs teidän viikkoon on kuulunut? :)


*Tuote saatu testattavaksi

23. huhtikuuta 2018

Pilvenreunalla ja Muita ihania


Arvostelukappale kirjasta saatu kustantajalta


Muita ihania - käsityökirja oli varmasti tämän vuoden eniten odottamani käsityökirja, ja sainkin sen kustantajalta postilaatikkooni heti kirjan ilmestyttyä. Muita ihania -blogista tutun Tiina Arposen kirja on hulvaton ja lempeä, kuten esittelyteksti lupaakin. Se on myös rento, värikäs, suloinen, kaunis, höpsö, pastellinen, iloinen, inspiroiva, leikkisä, vähän suurpiirteinen ja tosi tiinamainen! Juuri sellainen kuin osasin sen odottaa olevankin.

Kirjassa on ohjeita ompeluun, neulomiseen ja askarteluun; sopivassa suhteessa blogissa aiemminkin julkaistuja ohjeita sekä ihan uusia juttuja. Yksi kirjan parhaita puolia on visuaalisuus; tämä kirja on tosi kaunis ja hauskasti toteutettu. Jo pelkästä värien yhdistelystä ja kauniista kuvista inspiroituu. :)




Vielä en ole ehtinyt yhtään kirjan ohjetta toteuttaa, mutta sivuja olen kyllä selaillut useampaan otteeseen - ja monikin kirjan ohje tulee varmasti toteutettua jossain vaiheessa. Lasten Pilvenreunalla - neuletakki houkuttaisi ainakin tehdä pojalle syksyksi... jos vaan ehdin!

Tämä kirja on kyllä todellinen hyvänmielen kirja! :) Joko te olette tutustuneet kirjaan?

15. huhtikuuta 2018

Popparikakkua






Tein jokin aika sitten vieraille Popcorn-kakkua, jonka ohje on odottanut tallentamissani linkeissä jo hyvän tovin sopivaa hetkeä. Muuten kakkuni on tehty ohjeen mukaan, mutta suklaatuorejuuston puuttuessa käytin maustamatonta tuorejuustoa sekä tummaa suklaata, ja tein kakun puolikkaalla määrällä koska käytin pienempää vuokaa.

Tästä kakusta tuli kyllä herkullista! Suklaapoppareista tehty pohja oli hauska ja vähän erilainen - tykkäsin. :)

9. huhtikuuta 2018

Pieniä suuria uutisia





Olen kantanut sisälläni salaisuutta jo loppuvuodesta asti. Nyt se salaisuus on kasvanut jo niin suureksi, että sen voi jo nähdä ja tuntea - joten haluan kertoa onnelliset uutiset teillekin. Meidän perhe kasvaa elokuussa. ♥ 

Raskaus on edennyt yli puolenvälin, ja tällä hetkellä vointini on tosi hyvä. Alkuraskaudesta en valitettavasti voi sanoa samaa, vaan alkuvuosi meni ihan kaameasta pahoinvoinnista sekä kovasta väsymyksestä kärsien. Siksikin blogissa ja muissakin somekanavissani on ollut hiljaista. Mutta pienellä on kaikki hyvin, ja häntä odotetaan kovasti saapuvaksi meidän perheeseen. Potkut ovat jo tarmokkaita, taitaa olla tulokaskin yhtä touhukas tapaus kuin isoveljensä... :)

Sellaista tänne siis kuuluu. On tämä vaan ihmeellistä ja ihanaa! Olemme onnellisia ja kiitollisia. ♥ 

6. huhtikuuta 2018

Kangaspino


Kesävaatteita varten ostetut kankaat odottaa pinossa, että ehtisin niiden pariin. Ehkä vihdoin tänä viikonloppuna?

Poikakin on hujahtanut pituutta niin, että uusille vaatteille olisi oikeasti tarvetta. Koko edellinen kuukausikin meni niin kovassa kiireessä, että ompeluajasta sai vain haaveilla. Oli kyllä paljon kivaakin kiirettä; yökylävieraita ja muuten vain vierailijoita, mutta lisäksi oli kyllä lukuisia sellaisiakin päiviä jotka vaihtaisin ilomielin pois. Meillä nimittäin sairastettiin parin viikon sisään kaksikin rajua vatsatautia, noroa se taisi olla kun veti niin heikkoon kuntoon ja oli niin rajua. Nyt toivonkin kaikki sormet ristissä, että meidän perhe pysyisi loppukevään terveenä, sillä oon kurkkuani myöten täynnä sairastamista. Kukapa sairastamisesta muutenkaan tykkäisi, mutta kun sairastaa itse kaksi rajua vatsatautia peräjälkeen ja siinä välissä hoitaa yhden kaksivuotiaan vatsatautisen kaikkine pyykkäämisineen ja siivoamisineen, niin oli kyllä puhti minulta pois.

Juliuskin täytti kaksi vuotta, mutta suunnitellut synttärit meni vähän mönkään tuon sairastelun takia. Täytyy leipoa ne suunnittelemani synttärikakut jossain vaiheessa myöhemmin - onneksi kaksivuotias ei vielä osaa odottaa synttäreiltään sen suurempia, joten ei pettynyt vaikka sairastelu pakottikin muuttamaan suunnitelmia. Ihan uskomatonta kyllä, että tuo pieni mies on jo kaksivuotias! Ihan vastahan se oli pieni tuhiseva nyytti jonka kannoin kotiin sairaalasta...

Mun viikonloppusuunnitelmiin kuuluu ompelemisen lisäksi rentoutumista, siivoamista sekä kahvittelua kauempana asuvan ystävän kanssa. Toivottavasti saadaan nauttia myös auringosta, jotta nuo lumikinokset alkaisi pikkuhiljaa madaltua. :) Mitäs te aiotte tehdä viikonloppuna?

20. maaliskuuta 2018

Adventtisukat


Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, vai mitä? Kas tässä joulukuussa neulomani Adventtisukat. :D

Löysin nämä kuvat juuri, kun keräilin vihdoin viime vuoden käsitöitäni yhteen postausta varten. Kuvatkin on siis otettu jo sukkien valmistuttua, ja nämä on itseasiassa lämmittäneet jo pari kuukautta äitini jalkoja - joten tässäpä vihdoin blogiinkin kuvat valmiista sukista. :)



Nämä Adventtisukat valmistuivat siis yhteisneulontana joulukuussa, lisätietoa projektista ja ohje sukkiin löytyy täältä. Aloitin itse asiassa heti näiden jälkeen neulomaan myös uusia Adventtisukkia kolmella värillä, mutta nekin lojuvat vielä keskeneräisinä korissa... Jospa nekin joskus valmistuvat, mutta hyvin toimii tämä ohje siis myös useammallakin värillä tehtynä. :)

18. maaliskuuta 2018

Akut ladattu




Olipahan hauska viikonloppu! Rakkaita ihmisiä, ulkoilua, herkuttelua, touhua ja löhöilyä sopivassa suhteessa. Saatiin vieraita käymään ja kyläiltiin itse, oltiin pulkkamäessä, pyörähdettiin kaupoilla (sain vihdoin tilattua uudet silmälasit, edelliset olikin jo 5-6 vuotta vanhat, joten onpahan kiva saada pitkästä aikaa uudet!), laitettiin hyvää ruokaa, herkuteltiin leivonnaisilla, rakennettiin tosi paljon legoilla - sillä se on meidän pikkumiehen uutta lempipuuhaa, ja nukuttiin hyvin. Ihanaa oikeasti sanoa nukkuneensa hyvin, sen verran pitkään on menty huonoilla yöunilla, että arvostan nyt tosi korkealle sitä että meillä vaihteeksi nukutaan oikeasti hyvin. Tällaisen viikonlopun jälkeen hymy on huulilla, ja on oikeasti rentoutunut olo viikonlopun jäljiltä. Ihan eri tavalla virtaa lähteä uuteen viikkoon kuin vaikkapa viikko sitten, jolloin olin juuri toipumassa rajusta vatsataudista...

Nyt on akut ladattu täyteen, tervetuloa uusi viikko. :)



Mites teidän viikonloppu sujui? :) Aurinkoista alkavaa viikkoa teille kaikille!


6. maaliskuuta 2018

Viikon plussia ja miinuksia





+  Täytin viime perjantaina 30. En tiedä onko se plussa vai miinus, mutta ei minulla ole mitään ikäkriisiä vaan tämä ikä tuntuu tosi hyvältä juuri nyt. Joten kai se on plussa. :) Ja syy juhlaan on aina plussa!

+ Upeat synttärikukat jotka ilahduttaa edelleen maljakossa

+ Viikonloppureissu perheen kesken Tampereelle oli tosi kiva. Syötiin hyvin, nukuttiin hyvin, ja vietettiin aikaa keskenämme ilman kotiaskareita - teki tosi hyvää ja meillä oli tosi hauskaa. :)

+ Hyvinnukutut yöt. Ei varmaan kannattaisi taaperon äitinä mennä sanomaan tätä ääneen ettei asia käänny päälaelleen, mutta meillä on nyt vihdoin nukuttu hyvin jo parin kuukauden ajan. Ja on muuten ihan eri asia nukkua yönsä vain parilla herätyksellä kymmenen tai kahdenkymmenen herätyksen sijaan, puhumattamaan monen tunnin valvomisesta keskellä yötä.

+ On hauska seurata tuon pian kaksi vuotta täyttävän pojan touhuja ja oivalluksia. Joka viikko ja joka päivä hän oppii ja oivaltaa uusia asioita, oppii uusia sanoja ja yllättää tiedoillaan ja taidoillaan.

+ Ihanat aurinkoiset ilmat! Joo, pakkasta on parikymmentä astetta ja tuuli on hyytävä, mutta aurinko tekee niin paljon. Ja miten mahtavaa on, että parhaimmillaan aurinko paistaa jo aamulla työmatkalla, ja valoisaa riittää vielä työpäivän jälkeenkin.

- Myöhässä ollut VR. Puolitoista tuntia viivästystä sunnuntaiseen kotimatkaan ei ehkä ollut hauskin viikonloppuloman lopetus.

- Ajanpuute. Miten en ehdi nykyään enää mitään? En ole pitkään aikaan ehtinyt neulomaan tai ompelemaan, en ole ehtinyt bloggaamaan enkä kahvittelemaan ystävien kanssa. Mihin nämä päivät vierii?

- En ole ehtinyt leipomaan itselleni ollenkaan synttärikakkua, vaikka suunnitelmissa oli leipoa joku hieno kolmekymppiskakku. No, ehtiihän sen vielä! Onhan tässä pitkästi päiviä ennenkuin täytän 31... :D


27. helmikuuta 2018

Suolaista, makeaa & neilikoita




Viikonloppuna saatiin pitkästä aikaa vieraita, joten leivoin tarjolle Salted caramel cheesecake - piirakkaa, sekä suolaiseksi Valion ohjeella pieniä juustoisia suupaloja. Tätä kinuskista juustokakkua oon tehnyt ennenkin, mutta nuo pikkusuolaiset oli uusi testaus. Ja jatkoon pääsee kyllä tuokin ohje. :)

Osan suolaisista suupaloista täytin pelkästään Mustaleima- juustolla, ja osaan laitoin juuston lisäksi täytteeksi myös puolikkaan oliivin. Mun suosikkejani oli oliivi-täytteiset suupalat, mutta mielipiteet kahvipöydässä jakautuivat puoliksi, joten oli hyvä ratkaisu tehdä molempia. :) Oliivit, sienet ja aurajuusto jakavat aina mielipiteitä, joten turvallisinta on tarjota niille myös vaihtoehto kahvipöydässä.

Tällaisiin helppoihin pikkusuolaisiin olis kiva saada ohjeita, onko teillä joku vakioresepti helppoihin suolaisiin tarjottaviin? Meidän vakio taitaa olla erilaiset suolaiset piirakat, mutta on kiva tehdä välillä muutakin. :)